Kato

Päivitetty 31.3.2019.

Kato tarkoittaa kyselytutkimuksen tapauksessa niitä otokseen valittuja, jotka eivät syystä tai toisesta vastaa kyselyyn. Kato voi tarkoittaa myös yksittäisiä puuttuvia vastauksia kyselyyn vastanneiden osalta.

Kyselyiden vastausprosentit jäävät usein valitettavan alhaisiksi. Tyypillisesti vastaajia on alle 20 % otokseen valituista. Kato täytyy ennakoida otoskokoa valittaessa. Otoskoko täytyy alunperin valita niin suureksi, että kadon jälkeenkin vastaajia on riittävästi. Lopulliseen otoskokoon lasketaan vain kyselyyn vastanneet.

Katoa voin pienentää ainakin seuraavilla keinoilla:

  • Motivoin vastaajia selittämällä lyhyesti ja selkeästi kyselyn tarkoituksen ja tärkeyden.
  • Teen kyselyyn vastaamisesta mahdollisimman sujuvan ja miellyttävän tapahtuman.
  • Testaan kyselyä testivastaajilla ja pyydä heidän kommenttejaan.
  • Pidän kyselyn pituuden kohtuullisena (asetu mielessäsi vastaajan asemaan, niin tiedät mikä on kohtuullinen pituus). Testaan kyselyn pituutta testivastaajilla. Jos kaikki kysymykset eivät ole kerralla nähtävillä, niin pidän vastaajan tietoisena siitä kuinka paljon kyselystä on vielä jäljellä.
  • Pidän kyselyn anonyyminä (vastaajan henkilötietoja ei yhdistetä vastauksiin) ja kerron sen myös vastaajalle.
  • Jos mahdollista, niin nettikyselyissä lähetän muistutuksen niille, jotka eivät ole vielä vastanneet.
  • Mahdollisesti tarjoan vastanneille mahdollisuuden osallistua arvontaan. Yhteystiedot arvontaa varten kerään erilliselle lomakkeelle, jotta anonyymius säilyy.

Jos vastanneet ovat tutkimuksen kannalta keskeisissä asioissa erilaisia kuin vastaamatta jättäneet, niin kato heikentää tutkimuksen luotettavuutta. Kadon aiheuttaman virheen suuruuden arvioimiseen ei ole varmaa keinoa. Kadon vaikutusta voin arvioida kahdella tavalla:

  • Muodostan oman arvion kadon mahdollisesta vaikutuksesta luotettavuuteen. Voin myös pyytää arvioita tutkittavan ilmiön hyvin tuntevalta asiantuntijalta.
  • Jos perusjoukon taustamuuttujien jakaumat ovat tiedossa, niin vertaan otoksen jakaumia perusjoukon jakaumiin. Jos taustamuuttujien jakaumat ovat likimain samanlaiset perusjoukossa ja otoksessa, niin pidän tätä jonkinasteisena perusteluna sille, että kato ei ole vakava ongelma.

Yksittäisten kysymysten puuttuvien vastausten aiheuttaman virheen korjaamiseen on kehitetty erilaisia korvaamis- ja painottamismenetelmiä. Niiden käyttö vaatii asiaan perehtymistä eikä ehkä tule kyseeseen ensimmäistä kyselyään tekevälle. Lisätietoja aiheesta löydät Kvantitatiivisten menetelmien tietovarannosta:

Usein kysyttyä

Kysymys: Muuttuuko kokonaistutkimus kadon takia otantatutkimukseksi?

Vastaus: Ei muutu. Kokonaistutkimus on kokonaistutkimus kadosta huolimatta. Kato on sekä kokonaistutkimuksen että otantatutkimuksen ongelma.