Mittaamisen luotettavuus

Päivitetty 31.3.2019.

Mittaamisen luotettavuuden yhteydessä on tapana puhua validiteetista ja reliabiliteetista:

  • Mittaamisen validiteetti: Validiteetti on hyvä, jos mittari mittaa sitä mitä sen on tarkoituskin mitata.
  • Mittaamisen reliabiliteetti: Mittaustilanteeseen liittyvät satunnaiset virheet heikentävät reliabiliteettia.

Heikosta reliabiliteetista seuraa yleensä myös heikko validiteetti, koska satunnaisia virheitä sisältävä mittaaminen harvemmin pystyy mittaamaan sitä mitä oli tarkoitus mitata. Esimerkiksi kysymyksen satunnainen väärin ymmärtäminen heikentää reliabiliteettia, mutta samalla myös validiteetti heikkenee.

Mittaamisen heikosta validiteetista ei automaattisesti seuraa heikko reliabiliteetti. Vaikka mitataan eri asiaa kuin oli tarkoitus, niin mittaaminen voi silti olla vailla satunnaisia virheitä.

Mittarin validiteetti

Tutkimuksen tarkoitus ilmaistaan yleensä yhtenä tai useampana konkreettisena tutkimuskysymyksenä. Tutkimuskysymyksiin sisältyy keskeisiä käsitteitä, joita täytyy mitata. Seuraavassa mitattavien käsitteiden esimerkkejä eri aloilta:

  • Liimapuupalkin kestävyys.
  • Yrityksen kannattavuus.
  • Ihmisen hiilijalanjälki.
  • Asiakasuskollisuus.
  • Asiakkaan kokeman palvelun laatu.
  • Suvaitsemattomuus tupakointia kohtaan.

Jos pohdit yllä olevien käsitteiden mittaamista, niin havaitset mittaamiseen liittyviä vaikeuksia. Yllä olevista ehkä helpoin mitattava on yrityksen kannattavuus, mutta sillekään ei löydy yksikäsitteistä mittaamistapaa. Johonkin tarkoitukseen riittää liikevoiton suuruus, mutta toisiin tarkoituksiin tarvitaan useammista tunnusluvuista koostuva mittaaminen (omavaraisuusaste, tulos osaketta kohden jne.). Ihmisen hiilijalanjäljen mittaaminen vaatii paljon selvityksiä ja laskelmia. Hiilijalanjäljen mittamisessa tarvitaan aikaisempaa tutkimustietoa ja hiilijalanjälkeen liittyviä malleja ja teorioita. Tarve turvautua teorioihin on tyypillistä teoreettisten käsitteiden mittaamisen yhteydessä.

Esimerkki: Asiakkaan kokeman palvelun laatu on moniulotteinen teoreettinen käsite. Erään teorian (Parasuraman-Zeithaml-Berry) mukaan koettuun asiakaspalvelun laatuun vaikuttavat ulottuvuudet ovat luotettavuus, reagointialttius, pätevyys, saavutettavuus, kohteliaisuus, viestintä, uskottavuus, turvallisuus, asiakkaan ymmärtäminen ja tunteminen sekä fyysinen ympäristö. Jos asiakkaan kokeman palvelun laatua mitataan kyselylomakkeella käyttäen edellä mainittua teoriaa, niin jokaista edellä mainituista ulottuvuuksista täytyy mitata yhdellä tai useammalla kysymyksellä.

Mittarin validiteettia on vaikea perustella ellet perusta mittaria hyvin koetellulle teorialle. Hyvin koeteltu tilanteeseen sopiva teoria on paras tae mittarin validiteetille. Joissain tapauksessa saatat jopa löytää kirjallisuudesta valmiiksi koetellun mittarin, jonka voit pienin muutoksin sopeuttaa omaan tutkimukseesi.

Hyvin koeteltu tilanteeseen sopiva teoria on paras tae mittarin validiteetille.

Reliabiliteetti kyselytutkimuksissa

Itse mittaustilanteessa voi sattua monenlaisia satunnaisia virheitä, jotka täytyy mahdollisuuksien mukaan etukäteen eliminoida. Lue myös Muistilista kyselylomakkeen laatijalle.

Vastaaja ymmärtää kysymyksen eri tavalla kuin kysyjä tarkoittaa

Ongelma liittyy kysymyksen muotoiluun. Kysymysten täytyy olla selkeitä ja yksiselitteisiä. Vastaajalle vieraita käsitteitä täytyy välttää. Testaa kysymyksiä testivastaajilla ja selvitä miten he kysymykset ymmärtävät.

Vastaaja ei vastaa rehellisesti

Ongelma koskee erityisesti vastaajan omaan käyttäytymiseen liittyviä kysymyksiä. Jos vastaaja voi luottaa kyselyn anonyymiuteen (vastauksia ei yhdistetä missään vaiheessa vastaajan henkilötietoihin), niin epärehellisyyden riski pienenee. Jos kysely suoritetaan haastattelemalla, niin haastattelijan käytöksellä ja persoonalla saattaa myös olla osuutta vastausten rehellisyyteen.

Vastaaja ei muista vastausta oikein

Tämä on ongelma erityisesti mennyttä käytöstä koskevissa kysymyksissä. Ongelma esiintyy myös kysyttäessä esimerkiksi vastaajan työpaikan liikevaihtoa tai vastaavia tietoja. On tavallista, että vastaaja yrittää vastata jotain kysymykseen, jonka vastausta ei oikeasti muistakaan. Seurauksena on tyhjien vastausten lisäksi virheellisiä vastauksia. Kysymysten laadintavaiheessa kannattaa harkita tarkkaan muistinvaraisten kysymysten käyttö ja esitysmuoto. Testivastaajien käytöstä on tässäkin apua.

Vastaus vaihtelee satunnaisten tekijöiden johdosta

Vastaajan mielentila, vuorokaudenaika, haastattelijan käytös ja muut ympäristötekijät voivat vaikuttaa vastaajan vastaukseen. Aineiston keräämiseen liittyvät järjestelyt täytyy miettiä sellaisiksi, että ympäristötekijöiden vaikutus jää mahdollisimman vähäiseksi.

Vastaus kirjataan vahingossa väärin

Vastausten kirjaamisessa tapahtuu satunnaisia virheitä. Tällä ei yleensä ole sanottavaa vaikutusta tutkimuksen tuloksiin.

Jos vastaus kirjataan systemaattisesti väärin (esimerkiksi haastattelija kirjaa vastauksen väärää numerokoodia käyttäen), niin tutkimuksen tulokset ovat virheelliset. Kaikki merkinnät ja koodaustavat täytyy miettiä ja sopia niin tarkasti ettei systemaattisia virheitä tule.

Reliabiliteetti muissa tutkimuksissa

Jos mittauksia suoritetaan mittalaitteilla (mittanauha, vaaka, verenpainemittari jne.), niin mittauksen tarkkuus (reliabiliteetti) voi riippua seuraavista tekijöistä:

  • Mittalaitteen tarkkuus. Tämä löytyy monien mittalaitteiden osalta mittalaitteen käyttöohjekirjasta.
  • Mittaajan havaintotarkkuus. Esimerkiksi mittanauhaa luettaessa tarkkuus ei voi olla juurikaan puolta millimetriä parempi. Jos mittalaitteessa on digitaalinen numeronäyttö, niin mittaajan havaintotarkkuus ei pääse vaikuttamaan mittaukseen.
  • Ympäristöön liittyvät tekijät. Esimerkiksi verenpainemittarilla voidaan mitata korkea verenpaine sen takia että mitattava jännittää mittausta.
  • Mittaustulosten kirjaamiseen liittyvät virheet.