Avainsana-arkisto: Mielipideasteikko

Tiekartat

Päivitetty 9.4.2019.

Datoja jalostetaan ja analysoidaan, jotta saadaan käyttökelpoista, havainnollista ja ymmärrettävää tietoa päätöksenteon tueksi ja perusteluksi.

Analysoitavia datoja saadaan erilaisista lähteistä, esimerkiksi

  • mittalaitteilla mitattuja ilmansaasteiden pitoisuuksia
  • kyselylomakkeella kerättyjä mielipiteitä
  • kokeellisella tutkimusasetelmalla kerättyjä havaintoja
  • verkkosivuston käyttötilastoja
  • yrityksen tietokannasta poimittuja myyntitapahtumia
  • internetin tietokannoista löytyviä tilastoja.

Datoja jalostetaan ja analysoidaan, jotta saadaan käyttökelpoista, havainnollista ja ymmärrettävää tietoa päätöksenteon tueksi ja perusteluksi. Analysointiin käytetään samoja menetelmiä datan lähteestä riippumatta. Analyysit aloitetaan muuttujakohtaisilla tarkasteluilla muuttuja kerrallaan. Joissain tapauksissa  muuttujakohtaiset tarkastelut riittävät, mutta yleensä analyyseissä edetään riippuvuuksien tarkasteluun. Perusanalyyseissa analysoidaan kahden muuttujan välisiä riippuvuuksia. Jos toinen muuttujista on kategorinen, niin riippuvuuden sijasta puhutaan ryhmien vertailusta: kategorisen muuttujan arvot määräävät ryhmät, joiden välillä toisen muuttujan arvoja vertaillaan. Muissa tapauksissa riippuvuutta voidaan kutsua korrelaatioksi ja sen voimakkuutta mitataan korrelaatiokertoimien avulla. Edellä todetun perusteella voin jaotella perusanalyysit seuraavasti:

tiekartta1

Vaativammassa analyysissä käytetään monimuuttujamenetelmiä, joissa analysoidaan useamman muuttujan välisiä riippuvuuksia samanaikaisesti.

Seuraavassa luettelen kuhunkin analyysityyppiin liittyviä menetelmiä. Ryhmittelen menetelmät sen mukaan minkälaisille mitta-asteikoille ne sopivat. Käyttämäni mitta-asteikot ovat

  • Kategorinen: Muuttujan arvot luokittelevat havaintoyksiköt toisensa poissulkeviin kategorioihin/luokkiin. Tällaista mitta-asteikkoa kutsutaan myös luokitteluasteikoksi, nominaaliasteikoksi ja laatueroasteikoksi. Esimerkki: Henkilön ammatti.
  • Järjestysasteikollinen: Jos kategoriat/luokat voidaan asettaa yksikäsitteiseen suuruus, paremmuus tai muuhun järjestykseen, niin kyseessä on järjestysasteikko. Tällaista mitta-asteikkoa kutsutaan myös ordinaaliasteikoksi. Esimerkki: Hotelliluokituksessa hotellin saama tähtien määrä.
  • Määrällinen: Muuttujan arvot mittaavat mitattavan ominaisuuden määrää numeroasteikolla. Määrälliset muuttujat kattavat sekä välimatka-asteikolliset (intervalliasteikolliset) että suhdeasteikolliset muuttujat. Esimerkki: Henkilön kuukausipalkka.
  • Mielipideasteikko: Mielipideasteikko on järjestysasteikko, mutta monissa tapauksissa sen voidaan ajatella mittaavan mielipiteen, esimerkiksi tyytyväisyyden, määrää numeroasteikolla. Tällöin mielipideasteikko voidaan tulkita määrälliseksi ja määrällisille muuttujille soveltuvia menetelmiä voidaan käyttää. Esimerkki: Tyytyväisyys asiakaspalvelun ystävällisyyteen asteikolla 1-5 (1=erittäin tyytymätön, 5=erittäin tyytyväinen).

Yhden muuttujan tarkastelu

Datan analysoinnin aloitan muuttujakohtaisilla tarkasteluilla.

  • Kategorisille muuttujille lasken lukumäärä- ja prosenttitaulukot. Lukumäärä- ja prosenttitaulukosta käytetään myös nimityksiä yhteenvetotaulukko ja frekvenssitaulukko. Taulukoinneissa pääset hyvään alkuun lukemalla artikkelin Taulukointi.
  • Järjestysasteikollisille muuttujille voin lukumäärä- ja prosenttitaulukoiden lisäksi laskea viiden luvun yhteenvedon.
  • Määrällisille muuttujille lasken tunnuslukuina keskiarvon, keskihajonnan ja viiden luvun yhteenvedon. Tunnusluvuissa pääset hyvään alkuun lukemalla artikkelin Tunnuslukuja.

tiekart2

Mielipideasteikot (esimerkiksi 1-5, täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä) ovat järjestysasteikoita, mutta tietyin varauksin voin käyttää keskiarvoa ja keskihajontaa. Voit lukea lisää artikkelista Mielipideasteikon keskiarvo.

Jos analysoitava data on otos laajemmasta perusjoukosta, niin kannattaa laskea prosenttiosuuksille ja keskiarvoille luottamusvälit. Luottamusväli ilmaisee epävarmuuden yleistettäessä prosenttiosuus tai keskiarvo laajempaan perusjoukkoon. Lisätietoa prosenttiosuuden luottamusvälistä artikkelissa Prosenttiosuuden luottamusväli ja keskiarvon luottamusvälistä artikkelissa Keskiarvon virhemarginaali.

Kahden ryhmän vertailu – riippumattomat ryhmät

Päädyn vertailemaan kahta ryhmää esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:

  • Haluan verrata kyselytutkimusdatan perusteella miesten ja naisten mielipiteitä.
  • Haluan verrata kokeellisen tutkimuksen keinoin ovatko alkoholia nauttineiden reaktioaikojen keskiarvot samat kuin alkoholia nauttimattomien.

Jos mitattava muuttuja on kategorinen, niin vertaan lukumääriä ja/tai prosentteja ristiintaulukoimalla ryhmittelevän muuttujan ja mitattavan muuttujan. Hyvään alkuun ristiintaulukoinneissa pääset lukemalla artikkelin Ristiintaulukointi. Jos mitattava muuttuja on määrällinen, niin yleensä vertaan keskiarvoja. Myös mielipideasteikon tapauksessa voin tietyin varauksin verrata keskiarvoja. Lisätietoa artikkelissa Kahden riippumattoman otoksen vertailu.

tiekart3

Tarvittaessa voin testata ryhmien välisen eron merkitsevyyttä. Testaamisella varmistan, onko otoksessa havaittu ero niin suuri, ettei se voi aiheutua pelkästä otantavirheestä, vaan taustalla on ryhmien todellinen ero perusjoukossa. Lisätietoa artikkelissa Onko ryhmien välinen ero tilastollisesti merkitsevä.

Useamman ryhmän vertailu – riippumattomat ryhmät

Jos vertailtavia ryhmiä on useampia, niin järjestysasteikollisen ja määrällisen muuttujan tapauksessa testimenetelmät ovat erilaiset kuin kahden ryhmän vertailussa.

tiekart4

Lisätietoa testimenetelmistä artikkelissa Onko ryhmien välinen ero tilastollisesti merkitsevä.

Kahden ryhmän vertailu – riippuvat ryhmät

Kokeellisessa tutkimuksessa päädytään usein vertailemaan toisistaan riippuvia ryhmiä. Jos riippumattoman ja riippuvan ero ei ole sinulle selvä, niin lue artikkeli Riippumattomat vai riippuvat otokset.

tiekart5

Lisätietoa testimenetelmistä artikkelissa Onko ryhmien välinen ero tilastollisesti merkitsevä.

Useamman ryhmän vertailu – riippuvat ryhmät

Useamman riippuvan ryhmän vertailua tarvitaan lähinnä kokoeellisessa tutkimuksessa.

tiekart6

Lisätietoa testimenetelmistä artikkelissa Onko ryhmien välinen ero tilastollisesti merkitsevä.

Korrelaatio

Korrelaatio tarkoittaa kahden muuttujan välistä riippuvuutta.

  • Jos molemmat muuttujat ovat kategorisia, niin menetelmänä voin käyttää ristiintaulukointia. Ristiintaulukointi sopii myös mielipideasteikollisille muuttujille. Hyvään alkuun ristiintaulukoinneissa pääset lukemalla artikkelin Ristiintaulukointi.
  • Jos toinen muuttujista on kategorinen ja toinen järjestysasteikollinen, mielipideasteikollinen tai määrällinen, niin voin käyttää aiemmin esittämiäni ryhmien vertailuun sopivia menetelmiä. Tällöin kategrorisen muuttujan arvot määrittävät ryhmät, joita vertailen.
  • Jos molemmat muuttujista ovat järjestysasteikollisia, niin voin laskea Spearmanin järjestyskorrelaation. Joissain tapauksissa Spearmanin järjestyskorrelaatio on sopiva menetelmä myös mielipideasteikollisille muuttujille. Järjestyskorrelaatiosta lisää artikkelissa Spearmanin järjestyskorrelaatio.
  • Jos molemmat muuttujat ovat määrällisiä, niin tarkastelen riippuvuutta hajontakaavioiden ja korrelaatiokertoimien avulla. Tästä lisää artikkelissa Korrelaatio ja sen merkitsevyys.

tiekart7

Tarvittaessa voin testata riippuvuuden/korrelaation merkitsevyyttä. Testaamisella varmistan, onko otoksessa havaittu riippuvuus/korrelaatio niin suuri, ettei se voi aiheutua pelkästä otantavirheestä, vaan taustalla on todellinen riippuvuus/korrelaatio perusjoukossa. Lisätietoa testaamisesta artikkeleissa Ristiintaulukointi ja khiin neliö -testi ja Korrelaatio ja sen merkitsevyys.

Mallit ja ennakoiva analytiikka

Edellä mainitut menetelmät sopivat kuvailuun ja tilastolliseen päättelyyn. Tilastollinen päättely tarkoittaa edellä punaisella taustalla esitettyjä menetelmiä (virhemarginaalien laskentaa sekä erojen ja riippuvuuksien merkitsevyyden testaamista). Tarvittaessa voidaan edetä pidemmälle:

  • Sovittamalla dataan havaittuja eroja ja riippuvuuksia selittäviä malleja.
  • Ennakoimalla tulevaa malleista laskettujen ennusteiden avulla.

Muuttujien mitta-asteikot vaikuttavat mallin valintaan:

  • Jos selitettävä muuttuja on määrällinen, niin kyseeseen tulevat erilaiset regressiomallit.
  • Jos selitettävä muuttuja on kategorinen, niin kyseeseen tulevat erilaiset luokittelumallit, esimerkiksi logistinen regressio.
  • Jos selitettävä muuttuja puuttuu, niin kyseeseen tulevat erilaiset klusterointimallit, esimerkiksi K-means klusterointi.

Kyselylomakkeen kysymykset

Päivitetty 2.4.2019.

Valinta

Valintakysymyksessä tarjotaan kaksi tai useampia vaihtoehtoja, joista vastaaja voi valita vain yhden. Vastaajalle täytyy olla selvää, mikä vaihtoehto on hänelle oikea: Valintakysymyksen vaihtoehdot eivät siis saa mennä toistensa kanssa päällekkäin. Valintakysymyksiä käytetään erityisesti taustatietojen, kuten sukupuoli, koulutus, yrityksen toimiala jne., kysymiseen.

Joihinkin asioihin liittyviä valmiita vastausvaihtoehtoja löydät tilastokeskuksen luokituksista http://www.stat.fi/meta/luokitukset/

Jos on odotettavissa, että joillekin vastaajille mikään tarjoituista vaihtoehdoista ei sovi, niin viimeiseksi voit liittää vaihtoehdon ”Muu”, jonka vastaaja saa itse nimetä.

Monivalinta

Monivalintakysymyksessä tarjotaan kaksi tai useampia vaihtoehtoja, joista vastaaja voi valita useampiakin.

Monivalinnan voin ajatella sisältävän yhtä monta kysymystä kuin on vaihtoehtojakin. Kuhunkin kysymykseen voidaan vastata ’kyllä’ valitsemalla kyseinen vaihtoehto. Tarvittaessa voidaan mukaan liittää vaihtoehto ”Muu”, jonka vastaaja saa itse nimetä.

Jos monivalinnassa esiintyviä vaihtoehtoja on mahdollista arvioida asteikolla, niin suosi asteikkoa monivalinnan sijaan. Näin saat vastaajilta enemmän informaatiota.

Esimerkki. Voin kysyä monivalintana, mitkä tekijät vaikuttavat päivittäistavarakaupan valintaan (sijainti, tarjoukset, pysäköintitilat,…). Saan enemmän informaatiota, jos esitän kysymykset väitteinä: ”Valintaani vaikuttaa kaupan sijainti”. Väitteen yhteyteen voin liittää vastausasteikon ”täysin eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, ei eri eikä samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, täysin samaa mieltä”.

Asteikko

Asteikko on yleisimmin 3-7 -portainen, joista 5-portainen on eniten käytetty. Jos portaita on pariton määrä,esimerkiksi 5, niin keskimmäinen vaihtoehtokin on mielipide. Keskimmäinen vaihtoehto ei ole tarkoitettu niille vastaajille, jotka eivät tiedä asiasta tai eivät halua vastata. Tällaisia vastaajia varten voit tarvittaessa lisätä ylimääräisen vaihtoehdon (esimerkiksi ”Ei kokemusta asiasta”).

Asteikon vaihtoehtojen nimet valitaan tilanteen mukaan. Jos kysymyksinä käytetään väittämiä, niin asteikon vaihtoehdot voit nimetä seuraavasti: ’täysin eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, ei eri eikä samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, täysin samaa mieltä’.

Positio

Positio-kysymyksessä annetaan vastakohtapareja ja vastaaja saa valita haluamansa kohdan vastakohtaparien väliltä.

Avoin kysymys

Avointen kysymysten vastausten analysointi on aikaa vievää. Tämän vuoksi kyselylomakkeelle ei kannata laittaa kuin korkeintaan muutama avoin kysymys. Usein yksi avoin kysymys kyselylomakkeen lopussa riittää (esimerkiksi risuja ja ruusuja, kehittämisehdotuksia jne.).

Seuraavaksi

Lue ehdottomasti Muistilista kyselylomakkeen laatijalle.

7 Mielipideasteikon keskiarvo

Päivitetty 17.4.2019.

Datassa data1.xlsx on muiden muassa vastauksia kysymyksiin, joissa on kysytty tyytyväisyyttä eri asioihin. Asteikkona on viisiportainen mielipideasteikko:

  • 1 erittäin tyytymätön
  • 2 tyytymätön
  • 3 ei tyytymätön eikä tyytyväinen
  • 4 tyytyväinen
  • 5 erittäin tyytyväinen

Mielipiteiden jakauman voin esittää yhteenvetotaulukkona, jossa on eri mielipiteiden lukumäärät (ja/tai prosentit). Tästä voit lukea aiemmasta artikkelistani 3 Taulukointi. Jos haluan esittää pikayhteenvedon tyytyväisyyksistä eri asioihin, niin voin laskea mielipiteiden keskiarvot:

Keskiarvon perusteella voin muodostaa mielikuvan vastaajien keskimääräisestä mielipiteestä. Erityisesti tarkastan kaksi asiaa:

  • Onko keskiarvo tyytymättömän vai tyytyväisen puolella eli alle vai yli 3?
  • Kuinka kaukana asteikon keskikohdasta keskiarvo on?

Keskihajonta ilmaisee, kuinka paljon mielipiteet keskimäärin poikkeavat keskiarvosta? Keskihajonnan perusteella voin muodostaa mielikuvan mielipiteiden vaihtelusta. Mitä suurempi keskihajonta, sitä enemmän mielipiteet ovat vaihdelleet.

On tärkeää ilmoittaa myös keskiarvon taustalla olevien mielipiteiden eli vastausten lukumäärä (n).

Voinko käyttää keskiarvoja?

Joissain menetelmäoppaissa kielletään, toisissa taas sallitaan keskiarvon käyttö mielipideasteikon yhteydessä. Keskiarvon käyttökieltoa perustellaan sillä, että mielipide on kategorinen (tarkemmin ottaen järjestysasteikollinen) muuttuja, jolle ei ole mielekästä laskea keskiarvoa. Tällöin ajatellaan, että mielipeasteikko ei mittaa tasavälisesti mielipiteen määrää. Keskiarvon käyttöä taas perustellaan sillä, että mielipideasteikkoa voidaan pitää kuta kuinkin tasavälisenä asteikkona, joka mittaa mielipiteen määrää. Tätä perustelua ei kuitenkaan voida vastaansanomattomasti osoittaa oikeaksi.

Käytäntö on osoittanut, että keskiarvot antavat useimmissa tapauksissa oikeansuuntaisen ja käyttökelpoisen arvion keskimääräisestä mielipiteestä. Keskiarvon käytössä kannattaa kuitenkin huomoida seuraavat seikat:

  • Mielipiteiden jakauma pitää aina tarkistaa lukumäärä/prosentti-taulukosta. Erikoisten jakaumien kohdalla keskiarvoihin pitää suhtautua varoen. Äärimmäinen esimerkki: Viisiportaisen mielipideasteikon keskiarvoksi saadaan 3, jos kaikki mieliteet ovat 3; samaan keskiarvoon päädytään jos puolet mielipiteistä on 1 ja puolet 5.
  • Keskiarvon lisäksi kannattaa laskea keskihajonta, joka mittaa mielipiteiden vaihtelua.
  • Jos vastaajille on tarjottu muitakin vaihtoehtoja kuin varsinaisen mielipideasteikon arvoja (esimerkiksi ’En tiedä asiasta’), niin nämä täytyy jättää keskiarvon laskennan ulkopuolelle. Tämän voin käytännössä toteuttaa tekemällä aineistostani keskiarvojen laskentaa varten kopion, jossa korvaan laskennan ulkopuolelle jätettävät arvot tyhjillä soluilla tai tekstimuotoisella tiedolla Excelin Home (Aloitus) -välilehden Find&Select – Replace (Etsi ja valitse – Korvaa) -toiminnolla.
  • Lukumäärät ja/tai prosentit sisältävä yhteenvetotaulukko on tyhjentävä esitys mielipiteiden jakaumasta ja näin ollen aina tarkempi kuin keskiarvo.

Kukin tehköön oman ratkaisunsa keskiarvojen käyttämisestä tai käyttämättä jättämisestä.

Keskiarvojen laskenta pivot-taulukkoon

Jos haluan laskea keskiarvot datan data1.xlsx tyytyväisyysmuuttujille, niin toimin seuraavasti:

  • Valitsen täsmälleen yhden solun datan alueelta.
  • Valitsen Insert (Lisää) -välilehdeltä PivotTable (Pivot-taulukko).
  • Raahaan tyytyväisyysmuuttujat yksi kerrallaan kenttäluettelon (PivotTable Field List) Values (Arvot) -ruutuun.
  • Vaihdan kunkin Values (Arvot) -ruudun kentän laskentaperusteeksi Average (Keskiarvo). Laskentaperusteen vaihtoon pääsen napsauttamalla kenttää ja valitsemalla avautuvasta valikosta Value Field Settings (Arvokentän asetukset).
  • Lopuksi raahaan sarakeotsikoiden (Column Labels)  Values (Arvot) -palikan riviotsikoihin (Row Labels), jotta saan keskiarvot allekkain.

Pivot-taulukko pitkine otsikoineen ja liikoine desimaaleineen kaipaa jonkin verran viimeistelyä.

Keskihajonnat saan laskettua vastaavalla tavalla:

  • Valitsen täsmälleen yhden solun datan alueelta.
  • Valitsen Insert (Lisää) -välilehdeltä PivotTable (Pivot-taulukko).
  • Raahaan tyytyväisyysmuuttujat yksi kerrallaan kenttäluettelon (PivotTable Field List) Values (Arvot) -ruutuun.
  • Vaihdan kunkin Values (Arvot) -ruudun kentän laskentaperusteeksi StdDev (Keskihajonta). Laskentaperuteen vaihtoon pääsen napsauttamalla kenttää ja valitsemalla avautuvasta valikosta Value Field Settings (Arvokentän asetukset).
  • Lopuksi raahaan sarakeotsikoiden (Column Labels)  Values (Arvot) -palikan riviotsikoihin (Row Labels), jotta saan keskihajonnat allekkain.

Tämän jälkeen teen vielä kolmannen pivot taulukon, johon lasken vastausten määrät (Count).

Voin kopioida keskiarvot, keskihajonnat ja vastausten määrät uuteen taulukkoon vierekkäin.

Jos tarkasteltavilla asioilla ei ole mitää luontaista järjestystä, niin tunnuslukuja sisältävä taulukko kannattaa järjestää keskiarvojen mukaiseen järjestykseen.

Järjestämisen voin tehdä valitsemalla taulukon sisällön sarakeotsikoita lukuunottamatta. Tämän jälkeen valitsen Home (Aloitus) -välilehdeltä Sort&Filter – Custom Sort (Lajittele ja suodata – Mukautettu lajittelu). Lajitteluperusteeksi (Sort by) valitsen keskiarvon.

Taulukosta nähdään, että kaikkein tyytymättömimpiä oltiin palkkaan (keskiarvo=2,1) ja kaikkein tyytyväisimpiä työtovereihin (keskiarvo=4,1). Muiden asioiden kohdalla keskiarvot ovat lähellä mielipideasteikon keskikohtaa. Tyytyväisyys työympäristöön jakoi mielipiteitä eniten (keskihajonta=1,2). Tyytyväisyys palkkaan jakoi mielipiteitä vähiten (keskihajonta=0,8).

Graafinen esittäminen

Huolellisesti viimeistelty keskiarvot, keskihajonnat ja n-arvot sisältävä taulukko on havainnollinen ja  täsmällinen esitystapa. Näin ollen graafista esittämistä ei tarvita. Jos kuitenkin haluat havainnollistaa keskiarvoja graafisesti, niin voit käyttää pylväskaaviota.

On tärkeää katkaista arvoakseli alkamaan mielipideasteikon pienimmän arvon kohdalta (tässä 1). Myös arvoakselin otsikointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Jos haluat kerrata/opetella kaavioiden tekemistä ja muotoilua, niin voit hyödyntää itseopiskelupakettiani kaavio.xlsx.

Keskiarvoja ryhmissä

Jos olen laskenut tunnuslukuja pivot-taulukkoon, niin voin tarkastella tunnuslukuja ryhmittäin raahaamalla ryhmittelevän muuttujan sarakeotsikoihin (Column Labels). Siistimisen jälkeen tyytyväisyys-muuttujien keskiarvot sukupuolittain näyttävät seuraavalta:

On tärkeää, että näkyvillä on n-arvo, josta nähdään kuinka monesta havainnosta keskiarvot on laskettu. Jos n-arvoissa on vaihtelua puuttuvien vastausten takia, niin riittää ilmoittaa n pienimmillään. Esimerkkimme tapauksessa n-arvoista paljastuu, että naisia ei ole aineistossa kuin 19 kpl. Näin pienen otoksen kohdalla keskiarvoihin täytyy suhtautua varoen. Myös keskihajontojen esittäminen sukupuolittain voisi olla paikallaan. Keskihajonnat voi liittää omiin sarakkeisiinsa samaan taulukkoon keskiarvojen kanssa, mutta tämä luonnollisesti heikentää taulukon luettavuutta. Toinen vaihtoehto on esittää keskihajonnat kokonaan omana taulukkonaan.

Jos haluan graafista havainnollistusta, niin voin käyttää pylväskaaviota:

On tärkeää katkaista arvoakseli alkamaan mielipideasteikon pienimmän arvon kohdalta (tässä 1). Myös arvoakselin otsikointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Jos haluat kerrata/opetella kaavioiden tekemistä ja muotoilua, niin voit hyödyntää itseopiskelupakettiani kaavio.xlsx.

Seuraavaksi

Voin laskea tilastollisia tunnuslukuja Excelin funktioilla. Tämä on monessa mielessä jopa kätevämpää kuin tunnuslukujen laskenta pivot-taulukkoon. Lisäksi tällöin käytössäni on sellaisiakin tunnuslukuja, joita ei ole mahdollista laskea pivot-taulukkoon. Funktioiden käytöstä lisää artikkelissa 8 Tunnuslukja.